torstai 16. tammikuuta 2014

Alkusanat

Tervehdys!

Tämän blogisivun tarkoituksena on avata hieman eturistiside- ja  polvivammani eri vaiheita. Polvestani katkesi eturistiside vuonna elokuussa 2008 höntsy sähly peleissä. Silloin ei todellakaan ollu vielä tietoa mitä tai millainen operaatio tästä kokonaisuudessaan tulisi. En arvannut silloinkaan mitä ko. tilanteessa kävi kun tulin vaihtoaitiosta kentälle ja pääsin yksin läpi, vein maalivahdin sivuttaisliikkeeseen ja laitoin pallon rystyllä maalin kattoon.

Olin istunut vaihtoaitiossa ja aukaissut kengät tuulettaakseni hieman lämmenneitä jalkapohjia. Kaveri tuli vaihtoon ja huikkasi minulle "Jykä, mee kentälle". En ajatellut siinä tilanteessa kuin laittaa kengät jalkaan kun huomasin juuri, että meidän päädyssä ollut pyöritys oltiin vihdoin saatu päättymään ja joku sai iskettyä pallon pois alueeltamme keskialueelle. Huomasin tilaisuuden päästä yksin läpi kengät aukinaisena (höntsypelit niin ei niin vakavaa) ja ehkä saisin tehtyä maalin. Sain maalin tehtyä kuten edellä kuvasin, mutta aukinainen kenkä vääntyi huonoon asentoon jalassa ja taittui kengän kylki jalkapohjan alle. Kenkä pääsi luistamaan jalan alla siten, että jalka taittui polven kohdalta. Polvi taittui sisäänpäin, nilkka meni toiseen suuntaan ja koko painolla kaaduin polven päälle ja PUM.

Tunsin heti, että nyt sattui pahasti. Kelasin ajatuksia ja tuntui epätodelliselta, että miten minulle voi käydä näin. Ennenkin on sattunut ja kolhittu, mutta ei koskaan ole sattunut niin ettenkö olisi voinut kuitenkin kävellä. Polvi alkoi turvota ja sitä alkoi kuumottamaan välittömästi, mutta hetken annettua kylmää ja pidettyä kohoasennossa sain sen tuntumaan sellaiselta että pystyin lähtemään kävelemään. Seuraavana päivänä menin käymään Mehiläisessä lääkärin vastaanotolla ja hän tunnusteli miltä polvi ulkoisesti tuntuu, pyysi menemään kyykkyyn. Kipu ei ollut enää paha niinkuin eturistiside vammassa voi joskus ollakin seuraavana päivänä vamman sattumisesta. Lääkäri pyysi minun tarkkailla tilannetta ja mikäli kuukauden päästä on vielä kipeänä niin sitten pitäisi aloittaa tarkemmat tutkimukset. Lääkäri oli yleislääkäri, ei ortopedi.

Kuukauden päästä ei enää tuntunut pahalta vaikka eturistiside olikin katkennut ja palasin urheilun pariin. Vamma ei siis häirinnyt enää normaalia elämää ja siihen vaikuttikin hyvässä kunnossa olleet reisilihakset. Olin harrastanut aktiivisesti koko elämän ajan mm. jääkiekkoa, salibandyä, skeittausta, lumilautailua, kuntosalia jne. Pääsääntöisesti jääkiekkoa ja edellisenä kesänä todella aktiivisesti kuntosalia. Olin tuona syksynä siihen asti elämäni parhaassa kunnossa, juurikin aktiivisen kuntosaliharjoittelun ansioista.

Polvivamma tuntui siedettävältä syksyyn 2009 asti, josta alkoi ongelmat. Polven kierukka oli hieman rispaantunut eturistiside vammassa ja se alkoi häiritä entistä useammin. Kierukan repeytyminen aiheutti muutamia kertoja lukkiintumisoireita polveen joka tuntui todella raastavalta. Todellisuudessa kierukka oli irronnut ja katosi ilmeisesti nivelrakoon, jolloin polveen tuli lukko-oire.

Viimein joulukuussa 2009 kyllästyin syksyllä alkaneisiin lukkiintumisiin, menin lääkärin vastaanotolle ja hän osasi ohjata minut vihdoin ortopedille. Ortopedin tuomio oli välittömästi, että täällä on katkennut eturistiside ja kierukka irronnut. "Vahvistamalla reisilihaksia leikkausta ei tarvita, hän sanoi.

Aloin vahvistamisen ja vamma tuntui siedettävältä kunnes jälleen alkoi raastavat lukko-oireilut normaalissakin elämässä. Enää siihen ei tarvittu urheilu tilanteita. Varasin ajan ortopedille ja sanoin, että leikataan. Leikkausaika varattiin ja kaksi viikkoa päätöksestä olin jo ODL:ssä leikkauspöydällä 14.2.2010. Sen jälkeen oli edessä puolen vuoden kuntoutusjakso.

Seuraavassa vaiheessa kerron lisää, miten leikkaus meni ja miten kuntoutin jalkaan ensimmäisen puolen vuoden aikana.

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen blogi, jään seuraamaan. :) Itselläni loppui urheilut 17-vuotiaana kun menin ekaan polvileikkaukseen. Siitä reilun vuoden päästä sama polvi leikattiin jälleen ja siitä taas reilu vuosi ja sama polvi auki kolmannen kerran. Nyt on reilu 4 viikkoa tuosta viimeisimmästä leikkauksesta, jossa korjattiin eturistiside ja kiinnitettiin kierukka eli näköjään sama juttu mitä sulla. Leikkausten välissä polvi ei oikeastaan ollut kunnossa/kivuton missään vaiheessa. Aika rankkaa pääkopalle, kun on aina tottunut liikkumaan paljon... Jatkossa tarkoituksena panostaa enemmän lihaskuntoon fysioterapeutin avustuksella, että polvivaivat jäisivät taakse, vaikka varmasti pelko jää takaraivoon et mitä jos se taas menee.

    Tsemppiä polven kanssa, toivottavasti saat sen kuntoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä ja tsemppiä myös sinulle polven kuntoutuksen kanssa. Nämä ovat todellakin rankkoja pääkopalle ja varsinkin tuossa tapauksessa mitä kerroit, että vuoden välein leikkauspöydälle. Lihaskunnon kehittäminen on äärimmäisen tärkeää ja se todellakin kannattaa tehdä huolella. Se vaatii todella paljon kärsivällisyyttä, mutta kun jaksaa olla kärsivällinen niin siitä tulee varmasti hyvä tai ainakin edes siedettävä. Toivottavasti sultakaan ei tarvitsisi poistaa kierukkaa vaan se saataisiin muuten kuntoon.

      Laitan tänne postaista jossain vaiheessa muutamista liikkeistä jotka ovat äärimmäisen tärkeitä polvilihasten vahvistamiseen.

      Mukavaa kevättä!

      Poista